top of page

Search Results

16 objekt hittat för ""

  • Vasa kanotklubb rf

    Välkommen till Vasa kanotklubb! Vasa kanotklubb rf är trots sitt namn en förening som fokuserar sig på kajakpaddling. VKK ordnar bland annat olika slags skolningar samt utflykter för sina medlemmar. Som medlem har man även möjlighet att använda föreningents utmärkta kajaker och paddlingsutrustning. Vårmöte VKK:s vårmöte hålls tisdagen den 23.4.24 vid Vasa Stadsbibliotek. MÖTESKALLELSE Medlemskap Vill du bli medlem? LÄS MER Verksamhet VKK ordnar bl.a. grundkurser i paddling samt olika kurser och utflykter för sina medlemmar. LÄS MER

  • Home | Vaasan kanoottikerho ry - Vasa Kanotklubb rf

    Turvallisuus Seura järjestää joka kesä melonnan peruskurssit. Kurssipäivämäärät ja ilmoittautuminen julkaistaan yleensä maaliskuun aikana. Seura järjestää myös muita kursseja jäsenistölleen, esimerkiksi eteenpäinmelontakurssin. Kurssit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Seuraathan Facebook sivujamme niin pysyt parhaiten ajan tasalla! ​ HUOM! Vallitsevan koronatilanteen takia julkaistaan mahdolliset melonnan peruskurssit heti kun tilanne sallii. ​ Esimerkkiotsikko Sään lämpiessä lähdetään yhdessä vesille, yleensä toukokuun loppupuolella tai kesäkuun alussa. Etanamelonnat järjestetään tiistaisin klo. 17:00, ja kestää noin 2,5 tuntia. ​ Etanamelonnat ovat oivallinen tapa päästä melomaan ohjeistuksella ja oppia tuntemaan muita jäseniä. Matkavauhti on kohtuullinen, ja kaikki pysyy mukana. Tarvittaessa ryhmä jaetaan nopeuden mukaan. Kokoonnutaan vajalle, jossa jokainen valitsee itselleen sopivan kajaakin. Apua valinnassa saa aina! Ennen vesille laskemista pidetään turvallisuuspalaveri jonka jälkeen päästään merelle nauttimaan. Esimerkkiotsikko Seura järjestää joka kausi retkiä jäsenistölle. Valikoimassa on sekä päiväretkiä että pidempiä retkiä. ​ Kauden aikana järjestetään esimerkiksi etanoiden päivä- ja viikonloppuretkiä, seuran pääretki, Kurkiretki ja Huurreretki. Toimintaa vuoden ympäri Koska asumme pohjoisessa, ja emme pääse merelle melomaan koko vuoden ympäri VKK:lla on myös uimahallivuoroja Vaasan Uimahallissa talvella (n. marraskuu-huhtikuu).

  • About | Vaasan kanoottikerho

    Contact I'm always looking for new and exciting opportunities. Let's connect. info@mysite.com 123-456-7890

  • Anmälningar | Vasa kanotklubb

    Anmälningar Nedan hittar du anmälningslänkar till våra grundkurser. ​ Kurserna fylls i anmälningsordning. ​ Anmälningarna är bindande ifall annat inte meddelats. ​ Mer information om utflykter och andra evenemang för medlemmar hittar du på medlemmarnas egna Facebook sida. Grundkurser Grundkurserna är ämnade för personer som är intresserade av VKK:s föreningsverksamhet och/eller vill bli medlemmar. Kurspriset innehåller förutom själva kursen även Meloja 1 kort och medlemsavgift samt kajakanvändingsavgift för inkommande säsong, ifall man efter genomförd kurs söker medlemskap. ​ Anmälning och betalning görs genom SuomiSport portalen. Anmälningarna öppnar 25.4. ​ Läs mera om grundkursen här. ​ Ifall kursen är fullbokad, kan du ställa dig på kölista, och vi kontaktar dig ifall en plats blir ledig. ​ Vi tar inte emot förhandsanmälningar! ​ Meloja 1 grundkurser 2022 ​ Kurs 1 - Finskspråkig kurs 5., 7.-8.6 ​ Kurs 2 - Finskspråkig kurs 10-11.6 ​ ​ Kurs 3 - Svenskspråkig kurs 12., 14-15.6 ​ ​ Kurs 4 - Finskspråkig kurs 17-18.6 ANMÄLNING Melonnan peruskurssit Bekanta dig med paddling Du kan anmäla dig till VKK:s evenemang i SuomiSport-portalen. ANMÄLNING Tutustumis-Ilm

  • Var du hittar oss | Vasa kanotklubb

    Kajakskjulets adress Frilundsvägen 6, 65170 Vasa (Vasklot) Parkering Jus nu byggs Wärtsilä Technology Hub brevid kajakskjulet. Detta betyder att det kan finnas begränsat med parkeringsutrymme. Följ Facebook för den senaste infon! ​ Vi ber att endast de personer, som kommer med egen kajak, parkerar på gården. Utrustning Föreningen har ca 30 st kajaker av plast och glasfiber. Vi strävar efter att ha ett brett utbud så att våra medlemmar kan pröva olika kajakmodellar och på så vis få olika paddlingsupplevelser och hitta sin egen favoritmodell. Förutom kajaker finns även annan nödvändig utrustning så som flytvästar, paddlar och pumpar. När du betalar medlemsavgiften samt bruksavgiften, kan du fritt använda utrustningen! ​ Kom ihåg att ta hand om utrustningen, och se till att den är i skick för nästa utövare. Detta betyder bland annat att du bör: ​ - Tvätta och torka kajaken efter använding - Ställa tillbaka använd utrustning på rätt plats - Hänga upp utrustning på tork - Hänga upp kapell på tork på rätt kajak. ​ Meddela om eventuella brister eller skador på utrustningen eller i föreningens utrymmen. Det finns en "reparationsbok" dit man kan skriv information. Allmänna anvisningar Det finns inte rinnande vatten vid sjulet, så kom ihåg att ta med dig vatten. ​ Det finns ingen skräpkorg vid skjulet. Håll utrymmena städade och plocka med dig ditt skräp. ​ På gården finns ett utedass, som vi gemensamt håller snyggt. ​ När du åker ut och paddlar, kom ihåg skriva in färden i föreningens loggbok innan du åker. ​ Håll dina kontaktuppgifter (speciellt e-post) uppdaterade. Informera sekreteraren ifall dina uppgifter ändras. Talko Föreningen drivs av talkokrafter. Därför önskar vi att föreningens medlemmar deltar i talko-aktiviteter i mån av möjliget, från olika arbeten till hjälpledning vid kurser och snigelpaddlingar. Det finns alltid rum för nya intresserade! Du kan fritt kontakta styrelsen om du vill delta.

  • Utomstående kurser | Vaasan kanoottikerho

    FÖRETAGARE Förfågan på paddlingskurser och paddlingsutflykter är väldigt stor, och som förening har vi inte möjlighet att ordna allt. Därför lyfter vi här upp nejdens företagare som ordnar evenmang och kurser. Vaasa Outside Grund- och fortsättningsutbildning för grupper och individer. VASA DARE2DO Turer, grundkurser, retreats, räddningar och testning. VAASA Polkuped Kajak Kursser och guidade turer. TyKy-paddling ​ MOLPE Wild Adventure Kursser och guidade turer. TyKy-paddling ​ SEINÄJOKI

  • Verksamhet | Vasa kanotklubb

    Melontaa postikortin läpi VKK:n kesän 2020 pääretki, Inarijärvi 11.-19.7.2020 ​ Tämän matkareportaasin kirjoittaminen on kestänyt nyt puoli vuotta. Se piti itse asiassa saada melkein valmiiksi paluumatkalla. Mutta. En muista, koska olisin ollut yhtä väsynyt kuin tämän retken jälkeen. Uusia kokemuksia, liikuntaa ja raitista ilmaa, rentouttavat kyllä mutta vetävät myös mehut ihmisestä. Paluumatka meni nopeasti. Ihanat unet linja-auton porhaltaessa läpi Suomen maan. Kalajoella oli hyvä syödä jäätelö ja todeta, että mehän ollaan pian perillä Vaasassa. Ja matkakertomus ei tullut valmiiksi. On toinenkin syy, miksi tämän kirjoittaminen kesti. Kokemus oli minulle henkilökohtaisesti niin voimakas, että en tiennyt osaanko vangita retkeä tekstin muotoon. Sitten päätin, että minun tehtäväni onkin vain inspiroida eikä kuvailla jokaista suopursun nuuhkaisun hetkeä. Joten päätin nyt jouluvapailla Tapaninpäivänä viimeistellä tekstin ja jättää jotain myös kertomatta, ettei nyt koko Lapin lumoa paljasteta. Siellä se Inarijärvi aaltoilee edelleen ja odottaa melojia kokemaan sen taivaallinen autuus. ​ Lähtöpäivä. Onko kaikki mukana? Allekirjoittanut silmäilee huolestuneena muiden kasseja. Seisomme vajalla IKEA ja kestokassimeren keskellä. Uusi kerhon kajakkikärry on lähdössä ensimmäiseen reissuunsa. Kärry pakattiin perjantaina valmiiksi. ”Pulkat” eli keltaiset SeaBirdit laitettiin alahyllylle. Kiva lähteä pulkalla Inarijärvelle. Pääsemmekö laskemaan yhtään mäkeä niillä? 😊 ​ Palatakseni vielä IKEA-kasseihin. Meille ensi kertaa kajakkia pakkaaville infottiin, että kaikki tavarat pakataan vain pieniin kuivapussinyytteihin. Sitten niitä nyyttejä kannetaan edestakaisin IKEA- tai kestokasseissa kajakin ja leirin välillä. - Näin saatte mahtumaan kajakkiin noin kolmen rinkallisen verran, kertoi kokeneempi retkeilijä. Ja infoa toden totta tarvittiin, olihan meitä 7 ensikertalaista lähtemässä pidemmälle melontaretkelle. Meillä on seurassa todella mukavia kanssaretkeilijöitä. Moni meistä retkeilyn keltanokista sai lainaan kaikenlaista eräilykamaa aina retkikeittimistä makuupusseihin ja telttaan. Kiitos. Näin sain itsekin lisäaikaa pohtia, millaisia varusteita alkaisi hankkia tulevia melonta- ja luontoretkiä ajatellen. Mars matkaan. Lehtosen 30 hlön bussi starttaa vajalta klo 06. Unisena on hyvä pötkötellä penkeillä, kun kaikille on 2 istumapaikkaa varattuna, ja laitteita voi latailla usb-piuhalla mielin määrin. Arvioitu matka-aika Inarijärven Veskoniemeen on noin 14 h. Suomi on pitkä maa, ja nyt määränpäämme on Suomineidon pää. Pysähdyksiä oli päätetty tehdä sen mukaan, että ihmiset pysyvät ravittuina ja että kuski saa lakisääteiset tauot. Iissä pidimme lounastauon, jossa pääsimme myös shoppailemaan Kärkkäiselle. Ostettiin kuivapusseja. VIELÄ LISÄÄ. Ja kalastustarvikkeita yms. Onneksi tuli otettua sitruunapippuria mukaan, jos joku saa kalasaalista. Tätä kirjoittaessani olemme pian saavuttamassa Rovaniemen, jossa asioimme viimeiset kauppahommat ennen heittäytymistä luonnon armoille. Täytyyhän retkellä olla kahvimaitoa, munia, pakastepuolukoita, Lapin pienpanimoiden oluita, ja mitä kaikkea me nyt Citymarketista hamstrattiin. ​ Sääennuste lupaa hyvää tulevalle viikolle. Lämmöt keikkuu 15C molemmilla puolilla ja tuulet noin 3 m/s. Bussin lämpömittari näyttää nyt 21C. Not bad. Helteinen Lappi, Here we come! ​ Bussireitti: VKK:n vaja – Kalajoki – Ii – Rovaniemi – Kioski (täältä moni osti kuksan, kåsa på svenska) – Veskoniemen satama Veskoniemestä startataan itse asiaan! ​ Melontareitti: Veskoniemen satama – 1. yö Nunnarosaari – 2. yö Orttosen Kotasaari – 3. yö Palkkisen jäälahden tuntumassa – 4.-5. yöt Tsärbinsualui (saamenkielinen nimi Cärbinsuálui) – 6. Kuortessalmi (mantere) -Nellimin satama. Kokonaisuudessaan melontaa tuli noin 180 km viikon aikana Inarijärven etelä-osissa. ​ Tästä lähtee varsinainen melontaretki käyntiin. Veskoniemen satamassa purimme kajakkikärryn. Voi sitä pussukan ja nyssykän määrää. Kaikki piti saada mahtumaan kajakkien luukkuihin. Tässä kohtaa alkoi mietityttää, miksi ei uskonut, että kamat pitää ”oikeasti” pakata pieniin pusseihin. Isot ”patukat” eivät yksinkertaisesti mahdu kajakin luukkuihin. Pieni knoppitieto muuten. Inarijärvi on kuin meri yltyessään myrskyyn, siksi Inarijärvelle suositellaan merikelpoista kajakkia. Lopulta kamat sullottuna, pääsimme vesille ja meloimme pienen matkan retken ensimmäiseen leiriytymispaikkaan Nunnarosaareen. ​ Viini ja ruoka. Oma broccolipastan makuinen ajatus retkiruuasta sai väistyä. Kiitos enemmän eräretkillä käyneiden vinkkien ansiosta söimme todella maistuvia ja hyvää melontaenergiaa antavia ruokia koko viikon. Retkiruokailuun saa aika kivat menut aikaiseksi, kun hyödyntää lisäkkeinä esim. kauraa, nuudelia ja pastavalmisteita sekä kuivattaa kalkkunaa, kanaa ja lihaa. Lisäksi monilla kastikepusseilla saa ruokaan hyvin makua. Kaikki ruuankeittäjät päättivät yhteistuumin, että aamupalan yhteydessä täytetään retkitermarit lounastaukoa varten. Oli aikaa ja voimia säästävää, että lounas oli sitten heti valmis ja ruuanlaittovälineitä ei tarvinnut kaivaa esille lounaspaussilla. Moni oli ottanut retkiohjeistuksen hyvin kirjaimellisesti, snackseja näytti löytyvän isot määrät jokaiselta. Trail mixejä, pähkinöitä, rusinoita, kuivahedelmiä ja Lidlin energiapatukoita mussutettiin kyllästymiseen saakka. Illallisen ruokajuomat säilyivät hyvin viileinä kajakin eväkotelossa. Eli coca cola 😉 Vesi kuulukoon tähän osioon. Melontaretken teki hyvin helpoksi se, että Inarijärven vesi on juomakelpoista. Kuinka helppoa! Kaikki juoma ja ruokavesi otettiin selältä, ei ihan rannasta. Vesi oli reissumme aikana heinäkuussa kylmää, mikä oli hyvä juttu siinä mielessä, että kajakkiluukut olivat mukavia kylmäkaappeja meidän ruuille, siellä säilyivät juustot sun muut ihannelämpöisinä. Rannassa peseytyminen oli sitten hyvin nopeaa veden lämpötilasta johtuen. Ei halunnut hirveän kauan antaa hoitoaineen vaikuttaa hiuskuontalossa. 😉 Opin sen, että öljyinen shampoo ja saippua toimii parhaiten retkiolosuhteissa. Itse olin ostanut xxl:n jotain ihmeellisiä biohajoavia pesulappuja, ne oli kelvottomia. ​ Ryhmästä on jeesiä. Kavereiden kanssa on kivempi kokata. Meidän retkellä oli muutamia 2-4 hengen ruokakuntia, jotka jakoivat saman retkikeittiön ja valmistivat yhdessä ruokaa. Ruokakuntien etuna on se, että samalla vaivalla keittää useammalle ja ihan rahallistakin hyötyä siitä on. Yhteinen kokkaus säästää myös kovasti aikaa ja kun esim. 20 km lenkiltä kotiudutaan niin nälkä voi olla aikamoinen ja apukädet kovaa huutoa! Jeesiä matkan varrella ​ Hyvin ystävällistä oli se, että saimme muilta seuran jäseniltä lainaan retken mahdollistavia varusteita, kuten teltan, retkikeittimen ja makuupusseja. Meillä ”eräilyn” alkutaipaleella olevilla ei vielä löytynyt kotoa kaikkea. Eikä voi jättää mainitsematta niitä kevyitä meloja, joiden ansiosta matkanteko läpi Inarijärven sujui jouhevammin ja ”kevyemmin eteenpäin.” Ja kyllä sitä ryhmää arvostaa kovasti, jos (kun) ei osaa jotain tai puuttuu jotain. Joskus voi olla taistelua teltan virityksen kanssa, tai puukko on kateissa. Tällä retkellä eräs ystävällinen teroitti myös allekirjoittaneen puukon. Ja toiselta löytyi taas ensiapulaukusta sopivaa lääkettä ja rakkolaastareita. Meloessa on kiva, kun joku antaa tukea, kun haluat säätää jalkatukia tai kaivaa jotain päiväluukusta. Satamapalvelut ovat myös arvostettava jeesi muilta retkeläisiltä. Kuka nyt haluaisi kastella jalat, jos pääsee kuivin jaloin rantautumaan. ​ Isossa 14 tyypin porukassa oli myös mahdollista säädellä päivittäisten melontakilometrien määrää. Iltalenkille sai lähteä, jos melontajaloissa oli vielä ruutia jäljellä. Toisaalta sai myös jäädä leiriin chillaamaan. Ryhmä oli kuitenkin sen kokoinen, että mahduimme telttoinemme ja riippumajoinemme leiriytymään Inarijärven saarille, joita on muuten reipas 3300 kappaletta Inarijärvessä. Eläimet ja fisut Omaksi ihmetykseksi, en joutunut turvautumaan kauhealla hädällä hankkimaani hyttyskarkottimeen melontaretkemme aikana kuin yhtenä iltana. Emme retken aikana kärsineet hyttysistä, koska joku sanoi, ettei Inarin saarilla luontaisesti ole hyttysille mitään syötävää. Siksi niitä ei siis ole myöskään venttaamassa, jos saarelle rantautuisi saaliiksi muutama VKK:n jäsen. Eli asianlaita täytyy olla se, että mantereen vaelluspoluilla hyttyset syövät viattoman patikoijan elävältä, mutta Inarin saarilla saat olla niiltä rauhassa, mutta seurassasi on sitäkin enemmän muurahaisia. Rantautuessamme lounaspaussille saarille, tuntui välillä kuin hitchcocin muurahaiset olisivat hyökänneet saaren suojista viattoman matkamiehen kimppuun. Lounaalta poistuessa olikin tehtävä perinpohjainen ruumiintarkastus, jottei aukkopeitteen alle jää kovin montaa salamatkustajaa. Jäihän niitä ja niitä olikin mukava yrittää poimia trikoiden välistä. Poroja näkyi eniten bussimatkalla. Inarijärvellä näimme muutaman pomppivan saaressa mutta vain pari hassua. Yhtenä päivänä jouduimme odottamaan meloessamme hetken, kun edessämme oli risteävää liikennettä. Näimme, kuinka kaksi hirveä hyppäsivät uimaan. Annoimme hirvien uida lahden yli ennen kuin ryhmämme jatkoi matkaa. Vastarannalla hirvet ravistelivat suurimmat vedet turkistaan ja jatkoivat jolkotellen metsään. Tämä oli yksi niitä unohtumattomia hetkiä, joita meloessa kokee. Olet niin sisällä luonnossa ja pääset näkemään tällaista. Näitä kokemuksia ei voi mitata rahassa! Joillakin meistä oli siimaa mukana, mutta ei tullut saalista. Huutelin yhdelle lapin miehelle, joka kalasteli rannalta, että -Mitä kalaa pyytelet? Johon hän vastasi totisesti – Harriahan minä! Eli harjusta oli kalastamassa. Infotaulun tietojen mukaan siika on Inarijärven tärkein pyyntikala ammattikalastajille. ​ Ja sitten ne kuukkelit. En ole ennen tätä retkeä käynyt Lapin poluilla, moni muuhan on jo ehtinyt kuukkeleita ruokkimaan kädestä. Inarin kuukkelit olivat villimpiä, ne eivät tulleet syömään kädestä, mutta näimme niitä siellä täällä retkemme aikana. Yksi ehdoton tavoite minulla on tässä elämässä vielä on: päästä syöttämään Kuukkelia, oli ne sen verran veikeitä otuksia. Kaiken kaikkiaan, olin kuvitellut näkeväni enemmän eläimiä tai ainakin lintuja Inarijärvellä, mutta eläimistö oli kyllä vähissä. Pidimmekö liikaa melua? Muutama kilsa myös melottiin ​ Kyllä me vähän melottiinkin, vaikka tekstini taitaa sisältää eniten asiaa ruuasta sekä seuraelämästä 😉 Keskimäärin meloimme noin 180 kilsaa kuuden melontapäivän aikana. Saimme helteisen melontaviikon, ja Inarin myrskysäätä emme joutuneet siten todistamaan. Onhan sanottu, että Inarijärvi on kuin pieni meri, joka on kooltaan 1100 km2 ja keskisyvyys 14,4 metriä. Ja järveä ei pidä mitenkään vähätellä vaan merikajakki on aivan hyvä sinne. ​ Vesi oli hyvin kirkasta ja pohja kauttaaltaan kivien peitossa. Mutta kuten sanottu syvyydestä, kivet olivat useimmiten kovin paljon syvemmällä kuin Vaasan saaristossa. Veden lämpötila tavallisesti kesällä noin 14 c. Inarijärvi jäätyy keskimäärin 31. lokakuuta ja sulaa 2. kesäkuuta. Suurin huolenaihe säähän liittyen retkellämme oli se, että on tarpeeksi aurinkorasvaa naamassa ja niskassa. Allekirjoittanut ei voinut ottaa pitkähihaista paitaa pois koko reissun aikana. Viimeisenä päivänä kuitenkin luovutin ja menin t-paidalla. Voitte arvata, miten siinä kävi. Että sellainen helteinen Lapin reissu! Meloimme pläkätyynellä järvellä koko viikon. Vähän oli aallokkoa yhdellä selällä mutta hyvin vähän. Nyt jos koskaan, oli hyvät olosuhteet harjoitella, miten melan saa veteen ilman ääntä. Kyllä tässä lajissa on vielä paljon harjoiteltavaa, läiskytystä kuului nimittäin. Meloimme joka päivä postikorttimaisemien läpi. Taivas peilautui rasvatyynen Inarijärven pintaan. Käkkärämäntyjä pienillä saarilla, suopursuja ja variksenmarjamattoa. Olotila oli taivaallinen ja liikuttunut kyyneliin asti. Niin kaunis on maa, niin korkea taivas… Kuinka onnekkaita olemme, jotta saamme asuttaa ja ”meloa” tässä mielettömän kauniissa maassa. ​ Entä millaisissa paikoissa yövyimme? Keskikokoisilla saarilla, joissa ei ollut muita retkeilijöitä. Kun leiriytymisaika alkoi lähestyä, meitä kehotettiin katselemaan rantoja sillä silmällä, että mistä löytyisi mukavannäköinen yöpymispaikka. Kaikenlaisia kriteerejä oli. Hyvä ”keittiöalue” täytyy olla, tasaisia paikkoja teltoille, puita riippumattoteltoille ja hyviä kajakinrantautumisrantoja oli hyvä löytyä. Löysimme mukavia leiripaikkoja, missä vähän tuulisempaan niemennokkaan oli yleensä jo valmiiksi kivistä rakennettu nuotiopaikka. Melontapäivät ottivat sen verran voimille, että iltaruokien ja telttojen rakentamisen jälkeen ei jaksanut enää kovin kauaa istua iltanuotiolla soittelemassa kitaraa. Kenelläkään ei myöskään ollut kajakkiluukkuun sopivaa taiteltavaa kitaraa mukana. Mutta tiivistetysti, aikaisin mentiin nukkumaan, sillä seuraavana aamuna startattiin vesille puolikymmenen aikaan. Ja silloin piti olla leiri purettu ja kamat tungettuna kajakkeihin. Oli muuten ihana lepotauko pakkaamiseen, kun yhdessä leirissä vietettiin 2 yötä ja leiriä ei tarvinnut koota. Kotimatkalle - väsyneenä mutta onnellisena! ​ Majoituimme erämaa hotelli-mökkikylään viimeiseksi yöksi. Meillä oli poikien ja tyttöjen mökit varattuna. Löylyttelimme viikon sammalet pois itsestämme ja illastimme hotellin ravintolassa. Kiitos mukavasta reissusta ystävät! ​ Kotimatka. Vietettyämme yön mökin hyvin (liian) pehmeillä patjoilla ja ilman tyynyjä (ei siitä sen enempää *!#%&?), saimme nauttia maukkaan aamupalan. Kokki oli kunnon lapinnainen, joka kertoi odottavansa jo talvea, kun nyt on niin pirun lämmintä. Toisaalta hän totesi viime talvena olleen niin paljon lunta, ettei meinannut kotimökkiinsä päästä. Kotimatkalle startattiin n. klo 10.30 ja ensimmäinen huoltopaussi pidettiin Potkuriparkissa Raudanjoella. Olipa kiva ostaa vähän matkamuistoja. Mukaan lähti mustikkateetä, paistinlastoja ja taisi muutama Lappi- tai kuukkelimagneettikin lähteä jääkaapinovea koristamaan. Mielenpainuvia kohtia ​ JÄÄLUOLA. Tutustuimme Jääluolaan Korkia-Mauralla. Jääluolan pohjaa peittää ikijää ja sitä ovat kalastajat käyttäneet kalakellarina. Jääluola on Suomen suurin, ja oli siellä jäätä vierailumme aikana, vaikka ilmastonmuutoksen myötä jäät ovat sulaneet pois jo monina kesinä. Hyvä, ettei kukaan retkikunnastamme liukunut crocseillaan jääveteen luolassa 😊 Tina (the climing monkey of VKK) kartoitti myös jääluolan kattorakenteet kiipeämällä huipulle! ​ ISOT MELONTAKILSAT. Pohjoisin paikka, jossa pidemmän lenkin meloneet kävivät oli Lyövissaari. Sinä päivänä melottiin päivän aikana 40 km. Itselle tähänastisen elämän kovimmat melontakilsat päivää kohti. ​ VLADIMIRIN NAAPURI. Myös pohjoisessa Veli-Venäjä on naapurimme. Matkapuhelimemme siirtyivät Venäjän verkkoon viimeisenä melontapäivänä. ​ LAPPILAISIA PAIKANNIMIÄ. Hauskoja paikannimiä reitillämme olivat mm. Sammakkoselkä, Tissisaaret ja Päänpyörittäjän saari. ​ HERKKURUOKAA. Mummon muusi maistui liian hyvältä leiriolosuhteissa. Ei ollut valittamista sapuskoissa, kun sai kalkkuna-suppilovahverokastiketta muusilla ja puolukoilla. Ai että. Kiitos "ruokakuntamme" pääkokille kuivatuista suppilovahveroista ja Thomakselle puolukoista 😊 ​ SIIKA. Ostimme paikalliselta kalastajalta siikaa, joka sitten grillattiin leirissä. Oli melkoinen fine dining – kokemus maussa ja maisemassa mitattuna, ja hinta noin 3 euroa. Kalanhakumatka tosin kesti useita tunteja meloen, mutta taas uusia maisemia katsellen. ​ KUUKKELIT. ​ MELONTA-AKTIIVIT. Potkuriparkissa pysähdyttiin kotimatkalla. Melonta-ja soutuliiton aktiiveja oli ollut melomassa jossain muualla Lapissa. Heidän oli pakko pysähtyä Potkuriparkkiin, kun näkivät meidän seuran kajakkikärryn parkissa. Heitä olivat kiusanneet hyttyset, meitä ei. Kuvat: Annika Pollari, Tina Hellman, Timo Hirvonen, Susanna Nylund. ​ Inarin retken tunnelmia tulkitsi Annika Pollari. ​ Kokemukset retkeltä ovat henkilökohtaisia ja juttu ei edusta seuran virallista kantaa :) Uskalsin lähteä viikon melontaretkelle, koska luotin mukaan lähtevään porukkaan. Olen ollut VKK:n jäsen nyt 5 vuotta ja pyrkinyt melomaan joka vuosi aina vähän enemmän. Meillä on hieno ystävällinen melontaseura, jonka toiminnan kautta minä olen saanut liikunta- ja luontoelämysten lisäksi paljon uusia ystäviä. Haluan olla mukana edistämässä seuran hyvää yhteishenkeä, joka onkin yksi VKK:n hallituksen laatimista tavoitteista vuodelle 2021! ​ Hymyillään, kun tavataan! Annika ​ ​ ​ ​

  • Pääretki 2022 | Vaasan kanoottikerho

    The Full Story About This is your About Page. It's a great opportunity to give a full background on who you are, what you do and what your website has to offer. Double click on the text box to start editing your content and make sure to add all the relevant details you want to share with site visitors. Mission This is a Paragraph. Click on "Edit Text" or double click on the text box to start editing the content and make sure to add any relevant details or information that you want to share with your visitors. Vision This is a Paragraph. Click on "Edit Text" or double click on the text box to start editing the content and make sure to add any relevant details or information that you want to share with your visitors.

  • Kontaktuppgifter | Vasa kanotklubb

    Kontaktuppgifter Frilundsvägen 6, 65170 Vasa (Vasklot) vaasakk@gmail.com ​ VKK:s officiella Facebook-sidor Medlemmarnas egen Facebook-grupp ​ Vi ordnar grundkurser samt "bekanta dig med paddling kvällar" för icke-medlemmar. Ifall du vill hyra eller prova kajaker, vänligen kontakta nejdens företagare. Senaste info om aktuella händelser och evenemang hittar du på våra Facebook sidor. Ifall du har frågor, får du snabbast svar genom att kontakta oss via messenger.

bottom of page